Tervetuloa seurailemaan Ketunpojan ja sen Emon yhteisiä ja vähemmän yhteisiä tuotoksia kädentaitojen ja muun puuhailun saralla.
Blogi sisältää myös pohdintaa elävästä elämästä, valokuvia ja kiinanharjakoiran hännän heilutusta. Myös Ketunpojan isukki vierailee blogissa silloin tällöin.
Ai niin, sitten vielä: Kuvat ovat omiani, jos en muuta ilmoita. Ethän kopioi kuviani ilman lupaa!(Tämähän on tietysti kaikille selvä asia entuudestaan..eikös juu.)

maanantai 8. marraskuuta 2010

Kylymä!

Nonniin...nynne saapu! Nimittäin pakkaset.

Ajattelin esitellä tämän hienon, joskin viime vuoden mallistosta olevan koiran villahaalarin.

Kyseessä on siis kierrätys ajatuksella väsätty haalari karvattomalle kiinanharjallemme. Materiaalina on käytetty vanhoja reikäisiä villasukkia, siis niitä ehjiä osia. Haalari on tehty ilman kaavoja, sovitellen paloja palapelimäisesti yhteen. Haalarin saumat on koitettu tehdä hankaamattomiksi ja ohuiksi. Materiaali itsessään on pehmeää johtuen käytetystä olemuksestaan.

Myös muista vanhoista vaatteista kannattaa tuunata uutta: lemmikille, itselle, lapsille, sisustukseen...Vaihtoehtoja on rajattomasti.

Ps: Vaikka malli näyttää pelästyneeltä, ei se johdu haalarista vaan emännän haalarin sovittelutarpeesta ja kuvaamisesta kesken unien :)

3 kommenttia:

  1. Pointtina on siis haalarin kierrätysarvo, ei niinkään sen upea desing ;)
    Haalari on käytössä pikkupakkasilla "kalsaripuvun" kanssa ja sitten väliasuna toppahaalarin alla kovilla pakkasilla.
    Tosin, jos vuosituhannen pakkaset saapuvat, niin voi olla, että täytyy keksiä vielä joku välivaate tuonne...vaikka fleesestä.(Silloin koira onkin yhtä notkea, kuin emäntänsä muutoin ;) )

    VastaaPoista
  2. Kyllä. Tosimies ei kalsareistaan luovu, vaikka hellettä olisi(ötökkäsuojana ainakin metsässä). Kaverin kalsarit vaan ovat niin reikäiset, että tarvitsisi jo piakkoin uudet:D

    VastaaPoista

Piristit juuri päivääni kommentoimalla :)