"Musta tuntuu, että te ette välitä musta yhtään!!!!!" Parkui Ketunpoika vessassa ja sitten siskonmakkarasopan äärellä.
Ja mistäkö tämä johtui?
Siitä tietysti, että olin julma Emo ja pakkasin lattialla, pöydällä, jne ylt'ympäriinsä lojuvat lelut ja rojut mustaan jätesäkkiin.
Ja miksi?!
Koska olin jo aiemmin (Lue:eilen.) kertonut Ketunpojalle tekeväni tämän toimenpiteen, jos huusholli ei rupeaisi näyttämään ihmisasumukselta. Samasta aiheesta oli ollut joskus aiemminkin puhetta ja kerran aiemmin olin jo saman toimenpiteen suorittanut.
Tänään kurkis...siis yritin kurkistaa Ketunpojan huoneeseen, mutta sepä ei noin vain käynytkään.
Ketunpoika oli taitavana ja yritteliäänä poikana ottanut leveimmän maalarinteipin sekä kerän tervanaruani ja teipannut ja naruttanut kaiken seinähyllyjen kiinnikkeistä, naulakoista ja oven saranoista sekä kahvoista lähtien. Sekaan oli sidottu myös tyyny ja joitain vaatteita.
Myös kevyimmät ja liikkuvat huonekalut oli teipattu paikoilleen lattiaan.
Koko komeus oli päällystetty leluin ja peti-sekä käyttövaattein ja roskin.
Teroitus ym roskat olivat pitkin lattiaa (Roskista oli tarvittu, joten se oli tyhjennetty lattialle.), sulassa sovussa metallijauhe ym purkkien, sekä pikkulegojen, sähkökoe-sälän ja muiden lelujen kanssa.
Oikeastaan juuri mikään tavara ei ollut paikoillaan.
Myös pöydän päällinen pursusi tavaraa ja roskaa.
Emo ei päässyt huoneeseen, mutta Ketunpoikakaan ei siellä ollut. Oli ryöminyt raosta muun huushollin puolelle. Kukapa tuollaisessa "paniikkihuoneessa"...siis majahuoneessa koko päivää viihtyisikään.
Emo siis hermostui ja otti jätesäkin kouraansa ja keräsi kaikki ne lelut ja tavarat, jotka eivät olleet paikoillaan....Ja aikamoisen jupinan ja saarnan saattelemina.
Myöhemmin, syömisen ja keskustelun jälkeen Ketunpoika tienasi ensimmäisen takavarikoidun lelunsa takaisin siivoamalla HYVIN huoneensa.
Ja loput lelut palailevat takaisin yksi-lelu-päivässä vauhdilla, jos homma pysyy hanskassa ja huone jokseenkin siistinä.
Myöhemmin illalla pelasimme Halli-Gallia.
Nukkumaan mennessään Ketunpoika kehuskeli, että oli ihanaa, kun huone oli siisti ja puhtaat lakanatkin tuoksuivat raikkaalle.Ennen yöhalia ja -suukkoa Ketunpoika sanoi, että enää ei tuntunut yhtään siltä, ettemme hänestä välittäisi.
Selitinkin, että jos emme välittäisi, saisi Ketunpoika tehdä luultavasti aina mitä haluaa. Mutta koska hän on meille kultaakin kalliimpi, koitamme opettaa häntä "elämään ihmisiksi." <3
Hyvät aamunaurut:) Näin oikein sieluni silmin miten poikanen on yrittänyt turvata kaikki tavaransa. pakoreitiksi olisin kyllä veikannut ikkunaa:)
VastaaPoistaIrmeli: :D Niinpä :D Tosin sillä hetkellä ei paljoa naurattanut...Ikkunasta poistuminen olisi kyllä kruunannut koko homman :D
VastaaPoistaVoi hurja, onpas kekseliäs poika,D!
VastaaPoista