Tervetuloa seurailemaan Ketunpojan ja sen Emon yhteisiä ja vähemmän yhteisiä tuotoksia kädentaitojen ja muun puuhailun saralla.
Blogi sisältää myös pohdintaa elävästä elämästä, valokuvia ja kiinanharjakoiran hännän heilutusta. Myös Ketunpojan isukki vierailee blogissa silloin tällöin.
Ai niin, sitten vielä: Kuvat ovat omiani, jos en muuta ilmoita. Ethän kopioi kuviani ilman lupaa!(Tämähän on tietysti kaikille selvä asia entuudestaan..eikös juu.)

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Sitä elämää, kun ei blogi päivity. Ja pääsiäisen taikaa.

Ompelin...ihme pussukan. Sinne mahtuu kaksi/kolme isoa koristetyynyä sisälle. Tai lankavarasto. Tai ketunpoika.Hassuun karvamatoon (Monen värisiä jättipiippurasseja) pujotettiin puuhelmiä. Pätkistä matoa, mainoslehtihaitareista ja silkkipaperihuiskuista syntyi tämän vuoden virpomavitsat. Ne vaatimattomat 55 kappaletta. Lenkkiä ketunpojalle kertyi lähemmäs 8 kilometriä.Huhhuh!
Valokuvasin niitä joutsenia ja kurkia ja muita...Tai sitten en! Koska aina, kun oli aikaa, satoi. Tai sitten tein muuta. Kuten siivosin ja järjestin pihaa talven jäljiltä. Tai löhösin. Tai kävin Ikeassa siskoni ja äitini kera. Tai täydensin ketunpojan vaatevarastoa. Tai seurustelin vieraittemme kanssa.
Ketunpoika tuunasi ne huopaiset koristemunat.
Sikin sokin siksakkia...Varopa poika sormia!
Ja tämmöttiis niist ny sitte tuli! Lanka oli valkoinen.(Ketunpojan ehdoton valinta.) ...Mutta hieman taisi muuttaa väriään johtuen peiteväristä, joka hieman pöllysi ommeltaessa. Seuraavaksi muniin laitetaan helmiä ja sitten vain roikkumaan.


Mukavaa pääsiäistä! Loppuun vielä pari vanhaa kuvaa :)



Mie se virvon viisahasti
taputtelen taitavasti
rikkahaksi rakkahaksi,
ison talon isännäksi,
viien piian pitäjäksi,
neljän lehmän kaitsijaksi!
Isännälle ihravatsa.
emännälle perä leveä,
veikolle hyvä hevonen,
tyttärelle punaiset posket!
Virvon varvon vitsa on uusi
kaunis kuin kukkiva tuomi,
eläjän onnea toivotan sulle
nöyrästi vaadin palkkaa
mulle!

Pajunkissoja pääsiäiseksi
Rantatieltä, ojan laidasta
pajunkissoja löydän.
Niillä minä pääsiäisenä
koristelen pöydän.
Pehmeä on silitellä
pajunkissan selkää.
Noidat lentää luudallansa,
eikö sisko pelkää?
Pikku-veikon keinuheppa
kammarissa heiluu.
Isä laittaa pääsiäiseksi
pihamaalle keinun.
Kukko kiekuu kanalassa
talvet sekä kesät.
Kunpa tietäis, mistä löytäis
pääsiäiskukon pesät.
Pesä pirttiin laitetaan,
kun iltalamppu palaa.
Kukko käy munimassa
keskiyöllä salaa.
-Marjatta Pokela-

3 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia, hienot tuli huopamunista! Mainio virpoja ja mainiot värssyt :-) En olekaan tuota virpomalorua kokonaisena kuullut.

    VastaaPoista
  2. Kivat nuo vihreää kasvavat munat!! Ja ei kyllä hassumpia nuo huopamunatkaan. Ainakin pitempi ikäisiä kuin suklaiset :)
    Mutta vähän pistää karvat pystyyn nuo edellisen postauksen "juoksuttajakaverit" kyllä lasten maailmakin osaa olla tylyä. Toivottavasti joukkuekuviot ovat nyt selvinneet lopullisesti.
    Kuitenkin - hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista

Piristit juuri päivääni kommentoimalla :)