Tervetuloa seurailemaan Ketunpojan ja sen Emon yhteisiä ja vähemmän yhteisiä tuotoksia kädentaitojen ja muun puuhailun saralla.
Blogi sisältää myös pohdintaa elävästä elämästä, valokuvia ja kiinanharjakoiran hännän heilutusta. Myös Ketunpojan isukki vierailee blogissa silloin tällöin.
Ai niin, sitten vielä: Kuvat ovat omiani, jos en muuta ilmoita. Ethän kopioi kuviani ilman lupaa!(Tämähän on tietysti kaikille selvä asia entuudestaan..eikös juu.)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Valokuvatorstain haaste 202: Heijastuksia



No niin.

Aihe oli heijastuksia: Tässä niitä on monta. Tosin hieman epäselviä johtuen pinnan ei-niin-uudesta olomuodosta.

Heijastuksia näkee monessa paikassa. Moni pinta heijastaa sopivassa valossa.

Myös ihminen heijastaa. Tunteita. Omiaan ja toisten.
Joskus sitä on vaikea havaita. Ja joskus saattaa käydä niin, että heijastus omasta itsestä ei miellytä.

Hauskaa on seurata ihmisiä, jotka keskustelevat keskenään.
Ruumiinkieli on usein kovin paljastavaa:
Jos kaksi ihmistä keskustelee keskenään hyvässä hengessä,  pyrkivät he toimimaan peilikuvina. Eleet ja asennot toistuvat kummallakin usein kovin samankaltaisina ja istuma-asennot ovat usein toisiaan päin kääntyneitä.

Yhtä hyvin riitaisat ihmiset erottaa toisistaan pois päin kääntyneistä ja torjuvista asennoista ja eleistä.

Pienet lapset ovat hyvä esimerkki heijastamisesta, matkimisesta. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Toisten heijastukset voit bongata täältä valokuvatorstain sivuilta.

Tähän loppuun pistän bonuskuvan. Ketunpoika tutki asioita(Kuten edellisessä postauksessa kerroin.) ja tuli heijastuksista tämmöiseen tulokseen:
"Lasi heijjastaa sateenkaaren värit."

3 kommenttia:

  1. Tuo ylempi kuva näyttäytyi kauniina heijastuksineen, kun sen klikkasi isommaksi. Pohdintasi heijastelivat myös paljon asioita, tunteita ja ajatuksia.

    VastaaPoista
  2. Se mitä kirjoitit on niin totta. Olen pohdiskellut joskus samaa. Upea heijastus!

    VastaaPoista

Piristit juuri päivääni kommentoimalla :)