Vietiin viimeinenkin viisaus. Tosin osa siitä on vielä ikenien piilossa. Piiloviisautta siis.
Hammaslääkäri ihasteli hammastani. Oli kuulemma suloinen.
Myös hammashoitaja oli samaa mieltä.
Totesivat sitten yhdessä, että jostain oli työpäivien ilo revittävä, kun kuulemma sitä ei enää monien yhteistyövuosien jälkeen voinut toisistaan repiä :D Ja hihitystä päälle...
Koska en nyt muuhun kykene, pistän tänne joitain vanhoja valokuvia, joita kesällä olen napsinut.
 |
| Ketunpojan hiomakivi valmistuu.. |
 |
| Ehdoton herkku. Kuorrutettu omena. |
 |
| Ennen ei käsityöläisellä ollut helppoa... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristit juuri päivääni kommentoimalla :)