On elämässä muutakin.
Koitan tällä hetkellä keskittyä positiivisiin asioihin. Tässä muutamia:
 |
| Kesäpäivän kimallusta. |
 |
| Uusiin etappeihin siirtymistä. Ketunpoika aloittaa kolmosluokan ensi syksynä. Aistittavissa on kasvua, koska rasteja todistuksessa oli noussut enemmän kuin laskenut. |
 |
| Herkuttelua. |
 |
| Vaahteranlehtihattuja sudenpentujen ohjeen mukaan. |
 |
| Kasvun ihmeitä ja tulevaa luomutuotantoa. |
 |
| Uutta elämää tuloillaan. Poikiminen tapahtui kuitenkin vasta yöllä. |
 |
| Kauniita kukkia. |
 |
| Ystävyyttä. |
 |
| Poikasten laulua. |
Siinäpä niitä. Ilon ja ihmetyksen aiheita :)
Iloiset kuvat, niistä tuli hyvä mieli:)
VastaaPoistaSussi: Niin oli tarkoituskin :)
VastaaPoistaJos jää synkistelemään, menee koko elämä hukkaan. Elämä jatkuu meistä huolimatta..
Tosin se ei vaikuta siihen, ettenkö tuntisi muunkinlaisia tunteita...
Luin edellisen kirjoituksen isästäsi. Kosketti, sillä minäkin olen alkoholistin lapsi. Tosin vanhemmat erosivat kun olin 5v. Lapsuuden elin kokonaan ilman isää. Aikuisiällä tavataan silloin tällöin. En tunne isääni ja uskon etten ikinä kunnolla tutustukaan häneen. Se on harmi!
VastaaPoistaMutta onneksi elämässä on paljon Ihanasti kuvasit omat ilontuojasi! Onnen hiput koostuvat pienistä asioista!!!
Piti kirjoittaa, että.... onneksi elämässä on paljon muutakin.
VastaaPoistakesän lapsi:
VastaaPoistaVanhempani erosivat ollessani kolmen vanha.
Tilanteeni on toisin päin kuin sinulla. Lapsuudessani oli isä.(Silloin kuin sitä kykeni olemaan.) Mutta murrosiän kynnyksellä suhteemme hiipui kunnes loppui lähes tyystin.
Isäsuhteeni on ollut erittäin haastava kaikkine mukavine ja inhottavine muistoineen.
Yllätyksekseni tiesin isästäni enemmän, kuin monet ihmiset, vaikka emme juurikaan noita muutamaa puhelua lukuunottamatta olleet yhteyksissä viimeiseen 15 vuoteen.
Esim tiesin isäni olevan koirapelkoinen. Toisin kuin muut, tiesin myös syyn siihen...Näin monen muunkin asian kanssa.
Nuo muistoni ja tieto siitä, että isä kuitenkin välitti jossain syvällä sisimmässään, vaikka ei sen eteen mitään pystynyt tekemäänkään, kantavat minua tällä hetkellä.
Toivon, että pystyisit tutustumaan isääsi. Toivon myös isäsi haluavan sitä. Olet hänen ainutlaatuinen lapsensa, jollaista ei voi olla,eikä tulla toista!
Ja viimeiseksi: Onnen hiput todella ovat niitä pieniä asioita. Ja niistä koostuu vuori, kun oikein kerää :)
Kauniisti kirjoitit vastauksessasi. KIITOS!
VastaaPoista