Tervetuloa seurailemaan Ketunpojan ja sen Emon yhteisiä ja vähemmän yhteisiä tuotoksia kädentaitojen ja muun puuhailun saralla.
Blogi sisältää myös pohdintaa elävästä elämästä, valokuvia ja kiinanharjakoiran hännän heilutusta. Myös Ketunpojan isukki vierailee blogissa silloin tällöin.
Ai niin, sitten vielä: Kuvat ovat omiani, jos en muuta ilmoita. Ethän kopioi kuviani ilman lupaa!(Tämähän on tietysti kaikille selvä asia entuudestaan..eikös juu.)

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa...

Muisto yksi: Pilkkimistä vahtikoiran kera :D(Yksi silmä.)

Muisto kaksi: Juhannustunnelmaa ja ketunpojan savumerkin annot intiaanien tapaan.(Toinen silmä.)

...Tahtoisinpa kysyä miksi? (Viitaten otsikkoon.)

(Sitten varoitus: Jos et halua lukea pohdintaani ja "ruikutusta" vaan keskittyä iloiseen mieleen, lopeta lukeminen välittömästi ja palaa joku toinen kerta lukemaan höpötyksiäni , tai hyppää ihan loppuun!  :) )

Ja tästä lähtee:

Se mitä on ollut, tekee meistä sen mitä olemme nyt.

Muistot ovat onnellisia, surullisia, inhottavia, noloja, raivostuttavia, hämmentäviä ja uskomattomia. Monen kirjavia.

Kovat kokemukset voivat tehdä meistä katkeria, mutta luultavammin ne tekevät meistä vahvoja ja kestäviä. Kovia kokenut osaa arvostaa sitä mikä elämässä on hyvää ja nähdä elämän monelta kantilta.

Onnellisista muistoista on hyvä ammentaa, kun kaipaa päivänpaistetta elämäänsä. Hyvä muisto on kuin sisäinen lämmittävä aurinko, minkä voi kääntää päälle katkaisijasta vain ajattelemalla mukavia

Olen joutunut pohtimaan elämääni erään läheisen suhteen...siis välistämme suhdetta.
Aina ei ole helppoa ollut, eikä ole vielä nytkään.
Jotta saisimme solmuja selvitettyä, olisi melkeinpä pakollista puhua menneistä.
Hankalaa se on. Kipeääkin. Varsinkin, jos toinen haluaa ottaa itselleen syyllistettävän roolin.
Mutta pakollista olisi ymmärtää ja ottaa esille ensin parannettavat kohdat keskinäisessä kanssakäymisessä, syyllistämättä vain todeten asiat, ennen kuin voidaan asioita muuttaa. Kinkkistä. Turhauttavaa.

Toinen vaihtoehto on tyytyä nykyiseen. Ja tämänkin hänelle kerroin. Siis, että olin valmis tyytymään nykytilanteeseen, mutta minun tulisi tietää jatkuuuko tilanne samana. Kun asiat ovat tiedossa, on ne helpompi kestää ja käsitellä.
"Se mikä ei tapa, sattuu pirusti." Kivunsietokyky on lisääntyvä ominaisuus.

Ja sitten...Tämä ei liittynyt parisuhteeseeni...elkääpä huolestuko :D 
Ja oikeasti, päivä on ollut hyvä! Oikein mukava. 
Kävimme hohtokeilaamassa ja pelasimme Alias-pelejä..Hulvattoman hauskaa. 
Selitin sanoja mm niin, että jokaisen oikein arvatun sanan jälkeen piti olla polvillaan ja pitää paria kädestä kiinni, sekä selittää miksi haluaisin juuri hänet kanssani maanalaisiin hiilikaivoksiin :D 
Ja vastasin kysymyksiin niin, että piti puhua suu ammollaan...Suosittelen kokeilemaan, mutta en julkisella paikalla ;D

1 kommentti:

  1. Ihana tuo vahtikoira -kuva:)

    Syvää tekstiä ja pohdiskelua. Jäin miettimään. Muistot ovat moninainen asia, joskus ne voivat olla aikamoista piinaa ja ihminen haluaa unohtaa.

    VastaaPoista

Piristit juuri päivääni kommentoimalla :)