Tervetuloa seurailemaan Ketunpojan ja sen Emon yhteisiä ja vähemmän yhteisiä tuotoksia kädentaitojen ja muun puuhailun saralla.
Blogi sisältää myös pohdintaa elävästä elämästä, valokuvia ja kiinanharjakoiran hännän heilutusta. Myös Ketunpojan isukki vierailee blogissa silloin tällöin.
Ai niin, sitten vielä: Kuvat ovat omiani, jos en muuta ilmoita. Ethän kopioi kuviani ilman lupaa!(Tämähän on tietysti kaikille selvä asia entuudestaan..eikös juu.)

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Valokuvatorstain haaste 200!

Jostain on aloitettava...tälläkin kerralla. Usein tämä tapahtuu pimeään aikaan tai kiireessä. Harvoin suunnitellusti ja silloinkin ihan sattumanvaraisesti.
Ja siitä se idea sitten lähti. Kuvaus kohde voisi olla tällainen ja inspiraatio tulla yllättäen. Suurin inspiraatio on elämä. Ikuistettu muisto, mikä sen hienompaa!
Asennot ovat vapaat...Siis ennen, aikana ja jälkeen kuvauksen. Joululahjaksi sain rahnaa jalustaa varten, mutta päätin sijoittaa tuon rahan yhteiseen lomailuun lapissa. Siis kuvaamisen sijasta elin. Aina ei ole kameraa ja sitten kuva jää vain aivoihin pyörimään.
Joo...Mulla on ollut kesästä asti järkkäri. Se on Nikon D5000. Siinä on tötterö, jossa on lukemat 18-105mm. En osaa käyttää sitä. Pitäisi käydä joku kurssi...Nikoni on usein jossain muualla, kuin missä sitä tarvitsen. Ja joskus on akku loppu ja joskus jokin kuva saattaa onnistuakin. Aloittelijan tuuria, sanoisin.
Otan kuvia paljon, todella paljon. Vaihtelen säätöjä miten sattuu. Joku kuva sitten näyttää paremmalta kuin toinen. Valoa ei koskaan ole riittävästi. Tai sitten sitä on liikaa.En omista mitään kuvanmuokkaus-ohjelmia ja picasaakin kokeilin vain kerran.(Aluksi en edes älynnyt moisen olemassa oloa. Siellä on moni kuva useaan kertaan, kun en uskalla poistaa mitään, ettei kuva poistu täältä.) Kamerassa tosin on toimintoja, joilla voi rajata, suoristaa ja tehdä muuta jännää. Usein en jaksa vaivautua.
Joskus otan kuvia kännykällä. Ennen vain sillä. Tietokone vain ei pelitä tällä kertaa kännykameran kanssa yksiin ja aina muutenkin takkuaa yksi, jos toinenkin juttu. MUTTA ARVATKAA MITÄ! MÄ TYKKÄÄN RÄPSIÄ KUVIA! :D Ne on usein outoja, hassuja ja epäselviä, mutta ne on muistoja tarkempia, pysäytettyjä hetkiä elävästä elämästä!Ja tärkeintä kuvissa on se, että pidän niistä itse!

Kuvausprosessista sen verran vielä, että kuvat on otettu myöhään illalla keittiön pöydällä kattovalon palaessa. Näette tässä kaikki kuvat jotka otin. Reunoista olen rajaillut vähän pois osasta :)

Tälläinen oli haaste nummero 200...  Ja minä toteutin sen tuolla yllä olevalla sarjalla. En tiedä mikä niistä on varsinainen haastekuva...Kaikki on kuitenkin kuvattu tätä varten :)
24.03.2011 - 00:02
Koska Torstaiblogeissa on tänään vuorossa 200. haaste, teemme jotain hiukan spesiaalimpaa tällä kertaa!
Aiheena on siis tällä kertaa kuva ja sen kuvausprosessi.
Haasteessa aihe on vapaa. Ainoa rajoitus on, että kuva on otettu nimenomaan tätä haastetta varten. Ottakaa kuva ja kuvailkaa joko sanoin tai kuvin, mitä toimenpiteitä kuvan tuottaminen edellytti. Prosessia voi lähteä kuvailemaan vaikka jo ideasta alkaen. Tällä tavoin voimme saada hyviä ideoita toisten kuvausprosesseista, jakaa toisille ideoita ja osaamistamme, ehkä jopa kehittyä valokuvaajina.
Haastetta ehdotti Tiina Linkama. Tiinan omaan kuvausprosessiin voi käydä tutustumassa täällä.

4 kommenttia:

  1. valokuvaaminen on kivaa. Tosin minäkään en ymmärrä mitään valotusaukoista ym.

    VastaaPoista
  2. Sussille ja Nin:lle kiitokset kommenteista.On mukavaa lueskella ajatuksianne ja mielipiteitänne :)

    VastaaPoista
  3. Hauska piirretty kuvasarja prosessista. Kiitos!

    -- Ja kyllä se Nikon kannattaisi ottaa käyttöön ja vähän opetellakin sen käyttöä! Nimittäin se antaisi sinulle niin paljon enemmän mahdollisuuksia toteuttaa ideoita, joita sinulla selvästi on. (Olen melko varma että netistä löytyy sille käyttöopas, ehkä jopa kurssi. Alapa googlailla.)

    Ja sitten vaan luovuutta lisää vapauttamaan! Onnea matkalle, lupaan että se on mielenkiintoinen!

    VastaaPoista
  4. Tiina:Kiitos, kiitos!

    Kovasti koitan opiskella, mutta olen vähän tällainen "pylly edelle puuhun menijä"...Kivempi räpsiä ja sitten vasta vilkaista opusta, että "aijaa...no tostahan se johtu, et ei oikein onnistunu" ;)

    Kameran opus ei varsinaisesti opasta kuvauksen saloihin. Olen harkinnut jonkin kirjasen ostoa ja kansalaisopiston kurssia...kunhan kerkiän kaikelta muulta;)

    Kameran valmistajan kurssi olisi jonkin ajan päästä...ja sinne olen jo ilmoittautunut.

    VastaaPoista

Piristit juuri päivääni kommentoimalla :)