 |
| Taannoinen sketsihahmo-kilpailun voittaja Marja Tyrni oli kova leipomaan. Niin myös Ketunpoika. Ja koska nyt oli äitienpäivä, oli myös sopiva rako leipomiselle. |
 |
| "Eihän täältä Emon laatikoista mitään löydä!" |
 |
| Mittaaminen sujuu, joskin on tarkkaa... |
 |
| ...tasan tarkkaa! |
 |
| Vatkaaminen ei ollut niin helppoa tälläkään kerralla. Tärinä meinasi uuvuttaa Ketunpojan tyystin. |
 |
| Ritari Siivilä matkalla tuleviin koitoksiin! |
 |
| Täähän käy kun vanhalta tekijältä... |
 |
| ..mutta tää on kyllä parasta! |
 |
| Maali häämöttää jo. Tulee sileää, kuin silkkitoukan kotelo! |
 |
| Työturvallisuus ennen muuta. |
 |
| Täytteet sisään ja rullaamaan. Tästä ei torttu enää parane! |
 |
| Mutta kelles nää jää? :D |
Kääretortusta tuli todella hyvää! Ketunpoika halusi täyttää tortun lemon curdilla ja kermavaahdolla. (Enkä pistänyt yhtään vastaan :D ) Torttu syötiin osittain anoppilan väen voimin ja loput sain aamulla Ketunpojan hymyn, kahvin ja leipien kera sänkyyn.
Ketunpoika oli koulussa askarrellut kukkasen, joka toimi serviettipidikkeenä. Opettajaa mietitytti tulisiko lahja ehjänä perille, ja tulihan se. Nyt kukkanen saa kukkia rauhassa kirjahyllyssä.
Lahjaan kuului myös kortti, jonka sisään oli leikattu asioita, joita olisi äidille halunnut antaa. Hyvin Ketunpoika minut tuntuu tuntevan "lahjoista" päätellen ;)
Ketunpojan isukki muisti minua sähköhammasharjalla (Jota olin itse toivonut!) ja tietysti halein :)
Toisinaan on hankalaa venyttää itseään joka paikkaan.
Ketunpojalle (ja itsellenikin) on tärkeää viettää äitienpäivää kotosalla.
Toisaalta omat äidit ja mummut ansaitsevat myös kiitokset ja muistamisen.
Tänä vuonna olimme aamun kotosalla ja sitten päivällä kävimme tervehtimässä muoria ja mummua. Seuraavalla viikolla on sitten vuorossa oma isoäitini ja äitini. Toinen isoäideistäni sai tervehdyksen yhteiskukkalähetyksen avulla, koska asustelee hieman kauempana.
Myös soittoja ja tekstiviestejä tuli tehtyä ja läheteltyä.
Äitienpäivääni ilahduttivat Ketunpojan ja isukin lisäksi myös pellolla olevat joutsenet, jotka päästivät minut sen verran lähelle, että sain jonkinlaisen kuvan :)
Myös koirilla oli omat äitienpäiväpuuhansa :D Ja muuten...Vaikka kuvista saisi käsityksen, että koira syö pöydältä, ei suinkaan niin ollut. Kunhan lipoi siitä lähettyviltä :D
Iloista ja mukavaa äitienpäivän iltaa kaikille! Samoin myös mennyttä lapsettomienlauantaita!
Sinullahan on ollut mukava äitienpäivä.
VastaaPoistaMainiot nuo koirakuvat:)
Tulipa hyvännäköinen torttu! Miulla ei onnistu koskaan (ehkä en mittaakaan aineita noin huolella :))
VastaaPoistaNappi menossa aikas vauhdikkaan näköisenä, hih!
Sussi: Niin olikin :) Eläimet ovat aika vekkuleita. Varsinkin nuo kaksi koiraa ovat fanaattisia herkkusuita :D Toinen saattaa lipaista huomaamatta ja toinen muuttuu vaikka miksi ja tekee kaikki temppunsa, jos tarjolla on jotain hyvää.
VastaaPoistaPeppi: Kiitos :) Välitän kehut Ketunpojalle. Harjottelu tekee mestarin ;)
Nappi on yleensä aina menossa ja Eetu perässä. Nappi "opetti" Eetulle mm. kivien nuolemisen ja kantelun :D (Mikä ei kyllä ole kovin hammasystävällistä.)
Sussi: Niin olikin :D
VastaaPoistaPeppi: Se on se harjoittelu mikä tekee mestarin ja tarkkaakin tarkempi mittaaminen! ;D Tuu meidän mittamestarin oppiin tai pistä K asialle. :D :D
Nappi on aina vauhdikas ja tuo Eetu perässä.
Kummatkin koirat ovat ruokaorientoituneita. Eetu käyttää yleensä kaikki tilaisuudet hyväksi ja Nappi taas suorittaa kaikki osaamansa temput(Lue:pyörii ja hyörii) jos ruokaa on näkyvillä.