Tervetuloa seurailemaan Ketunpojan ja sen Emon yhteisiä ja vähemmän yhteisiä tuotoksia kädentaitojen ja muun puuhailun saralla.
Blogi sisältää myös pohdintaa elävästä elämästä, valokuvia ja kiinanharjakoiran hännän heilutusta. Myös Ketunpojan isukki vierailee blogissa silloin tällöin.
Ai niin, sitten vielä: Kuvat ovat omiani, jos en muuta ilmoita. Ethän kopioi kuviani ilman lupaa!(Tämähän on tietysti kaikille selvä asia entuudestaan..eikös juu.)

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Sitä elämää, kun ei blogi päivity. Ja pääsiäisen taikaa.

Ompelin...ihme pussukan. Sinne mahtuu kaksi/kolme isoa koristetyynyä sisälle. Tai lankavarasto. Tai ketunpoika.Hassuun karvamatoon (Monen värisiä jättipiippurasseja) pujotettiin puuhelmiä. Pätkistä matoa, mainoslehtihaitareista ja silkkipaperihuiskuista syntyi tämän vuoden virpomavitsat. Ne vaatimattomat 55 kappaletta. Lenkkiä ketunpojalle kertyi lähemmäs 8 kilometriä.Huhhuh!
Valokuvasin niitä joutsenia ja kurkia ja muita...Tai sitten en! Koska aina, kun oli aikaa, satoi. Tai sitten tein muuta. Kuten siivosin ja järjestin pihaa talven jäljiltä. Tai löhösin. Tai kävin Ikeassa siskoni ja äitini kera. Tai täydensin ketunpojan vaatevarastoa. Tai seurustelin vieraittemme kanssa.
Ketunpoika tuunasi ne huopaiset koristemunat.
Sikin sokin siksakkia...Varopa poika sormia!
Ja tämmöttiis niist ny sitte tuli! Lanka oli valkoinen.(Ketunpojan ehdoton valinta.) ...Mutta hieman taisi muuttaa väriään johtuen peiteväristä, joka hieman pöllysi ommeltaessa. Seuraavaksi muniin laitetaan helmiä ja sitten vain roikkumaan.


Mukavaa pääsiäistä! Loppuun vielä pari vanhaa kuvaa :)



Mie se virvon viisahasti
taputtelen taitavasti
rikkahaksi rakkahaksi,
ison talon isännäksi,
viien piian pitäjäksi,
neljän lehmän kaitsijaksi!
Isännälle ihravatsa.
emännälle perä leveä,
veikolle hyvä hevonen,
tyttärelle punaiset posket!
Virvon varvon vitsa on uusi
kaunis kuin kukkiva tuomi,
eläjän onnea toivotan sulle
nöyrästi vaadin palkkaa
mulle!

Pajunkissoja pääsiäiseksi
Rantatieltä, ojan laidasta
pajunkissoja löydän.
Niillä minä pääsiäisenä
koristelen pöydän.
Pehmeä on silitellä
pajunkissan selkää.
Noidat lentää luudallansa,
eikö sisko pelkää?
Pikku-veikon keinuheppa
kammarissa heiluu.
Isä laittaa pääsiäiseksi
pihamaalle keinun.
Kukko kiekuu kanalassa
talvet sekä kesät.
Kunpa tietäis, mistä löytäis
pääsiäiskukon pesät.
Pesä pirttiin laitetaan,
kun iltalamppu palaa.
Kukko käy munimassa
keskiyöllä salaa.
-Marjatta Pokela-

Potku takapuoleen.

Olen ollut taas "tauolla".En siis ole kirjoitellut tänne. 
Se harmittaa. 
Tai ehkä ei sittenkään. Sen täytyy kertoa siitä, että on muutakin elämää, kuin tämä virtuaalinen sellainen.

Tänään tein pitkän työpäivän. Kävimme myös vieraisilla, koko perhe. Rahkapiirakan kera.

Lisäksi kävin hoitamassa äitiyden tuomia velvollisuuksia: Ketunpoika haluaa kavereidensa kanssa osallistua kesäiseen katusählyyn. Ja se on hyvä. Mukavaa.
 Mukavaa vain ei ole se, että kaverit pyytävät tekemään milloin mitäkin joukkueeseen pääsyn/olemisen varjolla. "Potkut" on tullut pojalle jo monta kertaa.

Tänään poika saapui kotiin hikisenä ja huohottaen.
Kertoi päässeensä taas joukkueeseen, ja tällä kerralla se olisi kuulemma pysyvää! Ei ollut tarvinnut juosta kuin kymmenen kertaa koulurakennusten ympäri sateessa! Siksi ei ollut kokkikerhon jälkeen kerennyt tulemaan suoraan kotiin.
Alunperin määrä oli kuulemma kolmekymmentä kertaa, mutta vahtija oli armahtanut ja sanonut, että "ei puhuta muille tai et pääse joukkueeseen..."

Otinpa nyt sitten takkini ja käväisin poikien kotona kysymässä vanhemmilta onko joukkue asia selvä? Kerroin, että olin vähän epävarma asiasta, koska tällaisia juoksu ym juttuja on ollut vähän väliä.
Juttelin myös yhden pojista kanssa ja kerroin, että tuollaista käytöstä kutsutaan kiristämiseksi ja eikö kavereiden kuuluisi olla kavereita ilmankin.

Myöhemmin kuulin, että kyseinen poika oli sanonut "potkujen"olevan pysyvät, jos potkut nyt kantelun vuoksi tulisivat.
Ketunpoika totesi, että eipä sen väliä. Että eipä nyt näyttänyt olevan pysyvillä lupauksilla virkaa. Ja jos potkut tulevat, perustaa oman joukkueen!

Olin ylpeä, että ketunpoika vihdoin uskalsi puolustaa itseään. Tosin jään seurailemaan tilannetta.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Help me! Och samma på svenska!

"Vaaah! Mul on kauhea nälkä! Multa loppuu just virta!" Huusi ketunpoika tultuaan vpk:n harjoituksista. Pyöräilykausi on alkanut ja koulun liikuntakortti täyttyy hurjaa vauhtia.

Saatuaan murua rinnan alle, ketunpoika kolusi kohti suihkua.
"Help me! Help me!" kuului pesuhuoneesta.
Isukkia ilmeisemmin kaivattiin kantamaan pyykkiteline tieltä pois.
Isukki kysyi huvittuneena ketunpojalta mitäs tämä haluaa, kun noin huutelee. Johon poika hieman ivallisesti vastasi: "Eksää ymmärrä RUOTSIA!?!"

Tänään tuli ketunpojan formatiivinen matematiikankoe näytille. Poika oli saanut iloisen kahdeksikon, josta äiti oli kovin tyytyväinen. Koe kun oli pojan ensimmäinen, josta tuli oikein numeroarvostelu.
Myöhemmin sitten saan nähdä miten tänään tehdyissä "isoissa" matematiikankokeissa kävi.

Aiemmin lupailin teille kuvia kikkailluista housuista...Ja kikkailuunhan tuo värin poistamisen yritys päättyi. Vihreä väri kun istui housuissa kiinni, kuin täi tervassa :D

Taskussa kulkee kestoeväät, jottei nälkä yllätä.
 
Jotkin saumat vaihtoivat väriä.
Tämmöiset ne nyt sitten on...Väri ei ottanut kiinni ihan niin hyvin, kuin olisimme toivoneet ja keltainen hävisi farkkukankaan sineen. Vaan eipä anneta häiritä. Eipä näy roiske toisten seasta!Hyvää yötä! Toivottaa ketunpoika.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Valokuvatorstain haaste 202: Heijastuksia



No niin.

Aihe oli heijastuksia: Tässä niitä on monta. Tosin hieman epäselviä johtuen pinnan ei-niin-uudesta olomuodosta.

Heijastuksia näkee monessa paikassa. Moni pinta heijastaa sopivassa valossa.

Myös ihminen heijastaa. Tunteita. Omiaan ja toisten.
Joskus sitä on vaikea havaita. Ja joskus saattaa käydä niin, että heijastus omasta itsestä ei miellytä.

Hauskaa on seurata ihmisiä, jotka keskustelevat keskenään.
Ruumiinkieli on usein kovin paljastavaa:
Jos kaksi ihmistä keskustelee keskenään hyvässä hengessä,  pyrkivät he toimimaan peilikuvina. Eleet ja asennot toistuvat kummallakin usein kovin samankaltaisina ja istuma-asennot ovat usein toisiaan päin kääntyneitä.

Yhtä hyvin riitaisat ihmiset erottaa toisistaan pois päin kääntyneistä ja torjuvista asennoista ja eleistä.

Pienet lapset ovat hyvä esimerkki heijastamisesta, matkimisesta. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Toisten heijastukset voit bongata täältä valokuvatorstain sivuilta.

Tähän loppuun pistän bonuskuvan. Ketunpoika tutki asioita(Kuten edellisessä postauksessa kerroin.) ja tuli heijastuksista tämmöiseen tulokseen:
"Lasi heijjastaa sateenkaaren värit."

Tutkimalla selviää?

Märkää, ohutta huopaa/kuitukangasta tms...En itsekään päässyt selville, mitä tämä on, mutta tuolta yhdestä "roskakasasta" sen pelastin. Kankaasta leikattiin pääsiäismunan muotoisia kappaleita, jotka siis kevyesti kasteltiin.
Väreinä käytettiin ihan tavallisia peitevärejä. Suunnittelusta vastasi ketunpoika.
Tällaisina menivät kuivumaan. Jatkojalostuksena saanevat kone-/käsinompelua ketunpojan toimesta. Sen jälkeen pitää päättää, tuleeko näistä ikkunaan ketju, vai kortteja, tai jotain ihan muuta.
Viikonloppuna on myös tutkittu asioita. Ketunpojalla oli vieraita ja yhdessä nuoret miehenalut pohtivat ja testasivat asioita.

Kaikki kelpasi mikroskoopin alle :)


Sellaisissa tunnelmissa on viikonloppua vietetty täällä kolossa.

Lumet sulavat ja mieli muuttuu koko ajan kesäisemmäksi. Ostin jo ensimmäiset pihakukkasetkin. Niitä kun ei voi vastustaa. Innolla odottelen mitä maasta putkahtelee ja seurailen lintujen pesäpuuhia.

Joutseniakin on näkynyt useita. Töihin ajellessa viikolla, katselin kateudesta vihreänä, kun lähipellolla oli kuusi joutsenta ruokailemassa. Ja niin lähellä, että minunkin kamerallani olisi saanut kohtalaisia kuvia. Ei vain ollut aikaa. Mutta jollakulla muulla oli! Höh! Siellä tuo joku seisoi kameransa kanssa ja kuvasi, kun joutsen kaiveli sulaneesta lumesta muodostuneen lammikon pohjia. Toivottavasti tuli hyviä kuvia. :D

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Ylpeä äiti.

Tänään olen ollut ylpeä äiti!

Sain töihin puhelun ketunpojalta, joka meni jotenkin näin:

-Äiti! Kato kun mulla meni koulussa housuille sellasta....no sellasta väriä. Sitä meni farkuille... Ja sitten sitä meni niille vaihtohousuillekin.

-Onko sulla nyt kuivat ja puhtaat vaatteet päällä? Millasta väriä?

-On kuivat. Mä otin kaapista. No sellasta väriä...Toisille meni jotenkin, kun mä nostin sitä purkkia, kun mä en menannu saada siitä...paljon polvelle...ja sitten..no meni toisillekin vähän, jotenkin. En tiä miten. Mitä mä teen niille housuille?

-Minkälaista väriä se oli? Oliko se vesiväriä? 

-Ei kun sellasta mitä otetaan pullosta.

-Mene pesuhuoneeseen, ja katso onko siellä sellanen valkonen ämpäri.Sellanen missä on siivoustarvikkeita.

-Joo...Onkse tää mis on nää kengät päällä?

-On kai...Onko siellä niitä siivousvälineitä myös?

-Joo, on.

-Tyhjennä se ämpäri johonkin sinne pesuhuoneeseen. Onko siellä housujen taskussa muuten jotain?

-Oota mä lasken tän puhelimen lattialle, ni mä tarkistan...Joo, ei!

-Siis ei ole?

-Ei.

-No sitten laita ne kummatkin likaset housut sinne ämpäriin ja laske niiden päälle sieltä suihkusta viileää vettä.

-Siis tällä suihkulla vai hanasta?

-Mieti kummasta saat paremmin, niin ettet kastele itseäsi.

-Joo. No laitan tän suihkun tänne ämpäriin ja lasken hanasta.

-Laita vettä niin, että ne housut peittyy. Painat vähän kädellä.

-Joo, mut nyt mä lopetan. Kun mä laitan näitä housuja.

-Soita sitten uudestaan, jos tulee jotain. Tee läksyjä ja syö välipalaa.

-Joo. Moikka.

-Moikka.

Kotiin tultuani odottamassa oli vain karvakuono ja kahdet hienosti likoamassa olevat housut. Ketunpojasta on tullut iso. Monta asiaa meni hienosti: 
  1. Mukaan kouluun oli lähtenyt kahdet housut(Pojan itse pakkaamat.)
  2. Koulussa oli osannut ilmeisesti vaihtaa housut.
  3. Kotiin tultuaan oli osannut vaihtaa vielä uudestaan housut ja oli ne itse kaivanut vaatehuoneesta.
  4. Osasi soittaa apua asiaan, josta ei tiennyt mitä sille pitäisi tehdä.Selittää tapahtuneen ja kuunnella.
  5. Osasi ratkaista ongelman hanan ja suihkun kesken itse.
  6. Osasi seurata tarkasti ohjeita.
  7. (Äiti-ihminen ei hermostunut yhtään.)


Vihreällä oli näemmä maalattu.Ja punaisella. Jos väri ei lähde pois(Sitä on farkuissa aikas runsaasti. Ja sopivasti kollareissa.) teemme housuille kikkakolmosen. Tuloksen näette sitten, jos näin käy.

Nyt jään odottelemaan ketunpoikaa ja hänen isäänsä sählystä.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Saako ruoalla leikkiä?

Tutkia, kummastella, ihmetellä, kokeilla.

Ja lapsi oppii.

No missäs menee raja? Saako ruoalla leikkiä eli kokeilla?

"Jos mä laitan nää näin...Äiti! Tää on vaikeeta!"
"Äiti! Kato! Rypäleistä pyramiidi!
"Mut jos ottaa vaan yhen pois täältä alta...tää hajoo!"
"Ihan kun kansi. Kansi auki, kansi kiinni! Ei ollu yhtään siemeniä!(Pistää suuhun.) Nam!"

Saahan sillä. Joskus ainakin. Tiettyyn pisteeseen.

Tästä lapsilähtöisestä ruokailusta tuli aikuisjohtoinen, kun viili ei meinannut mennä totuttuun tapaan suuhun.
Hyvää sunnuntaita :)

Joku joka kömpii, kraakkuu ja veivaa.

Tänään heräsin siihen, kun viereen kömpii jokin.
Se tuli hiljaa, hiipien.

Selvästi myös vessassa kävi joku, siis ennen kömpimistä.Kukaan ei kuitenkaan vetänyt vessaa, joten ajattelin, että eihän siellä nyt kukaan meistä käynyt ;)

Se joku avasi myös television. Silloin raotin silmiäni ja murahdin:"Televisio kiinni.Nyt nukutaan!"

Sitten tuli hiljaista. Hetkeksi. Kunnes alkoi pyöriminen ja hyöriminen.

Totesin, että nyt on luovutettava. Avattava ne tähtisilmät ja herättävä tähän päivään.

Päivän aikana kolossa on kaikunut mm repliikit: "Tules nyt sieltä karvainen ystäväni!" "Iiiiiiiikh!" "Hihhihhii..."  ja ""Ethän sä oo ees samalla rinteellä mun kanssa!".
 Joo...Ei olla perustettu eläintarhaa, ei. Eikä laskettelukeskusta, ei.
Täällä on pelattu Wiillä laskettelupeliä, jossa toinen on hippa ja toinen ottaa kiinni.

Aiemmin päivällä joku huusi:"Kraaah kraaa-aaah! Mä puhun korrrrpin ääänelläää..." Perään tuli tiedotus: "Ettäs tiedätte!"
Tällöin ylpeinä katsoimme toisiamme isukin kanssa ja totesimme yhteen ääneen: "Ihan sinuun tullut!"

Ihme veivausta on myös havaittu. Ulkona sekä sisällä....

Pörheä magneetti saa kyytiä. Lunta on edelleen kiitettävästi takapihalla... Kuvassa näkyy tyhjennettyä aluetta. Viereinen vuori ei siis päässyt kuvaan.

Että sellaista tänne tänään :D Katsotaan mitä muuta päivä tuo tullessaan.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Liimanäppi pääsiäistouhuissa. Eli kokeilevaa pääsiäisaskartelua.

Näitä tarvitset: Silkkipaperia, "elmukelmua", piirustus- ja vessapaperia,sakset,liimaa ja kynän. Silkkipaperin laadulla on lopputuloksen kannalta väliä.(Kova ja hailakan värinen paperi antaa läpikuultavamman ja vähävärisemmän tuloksen.)
Piirrä tarvittava sabloona tavalliselle paperille.(Ei muuten uskoisi, että tämä äiti-ihminen osaa opettaa oikeaoppista kynäotetta :D )
Sabloonan avulla piirrä kuvion pohja silkkipaperille. Vaaleä väri on hyvä.
Leikkaa pohjakuvio.
...Sekä koristeet.
Laita pöydälle "elmukelmua" niin, että se pysyy paikoillaan. Turauta liimaa sopiva määrä kelmulle.
Levitä liimasta hieman pohjakuvaa suurempi tasainen "läntti" kelmun päälle.
Aseta pohjakuva varovasti keskelle liimalänttiä.
Lisää pohjakuvan keskelle läntti liimaa, jonka levität tasaisesti kuvan päälle keskeltä ulospäin käyttäen sormea hellävaraisena lastana.(Kuin tekisit auringon säteitä.)
Putsaa (tai ole putsaamatta:D ) isommat liimat sormista ja asettele varoen koristeet pohjakuvan päälle.Myös koristeiden päälle voi lopuksi levittää varoen liimaa.(Pienempien lasten kanssa tämä jää aikuisen hommaksi...etteivät koristeet jää sormiin kiinni tai ruttaannu.)
Kuvion kuivuttua rauhassa ja siirtelemättä irrota kuvio kelmusta ja leikkaa ylimääräiset kuivat liimat reunoista pois.

Ja valmista on(Paperi oli tällä kertaa sitä huonompaa ja hailakampaa..). Kiinnitä ikkunaan tai askartele kuvioista mobile, mutta muista, että kosteus ei sovi liimakuvion kanssa yksiin!


Tässä toivottavasti jotenkin ymmärrettävä opastus liimakuvioiden tekoon. Soveltakaa lisää ja keksikää uusia käyttötapoja :) Esim monet kerrokset, vaikka revitytkin voisivat näyttää kivoilta...varsinkin tuon ohuemman paperin kanssa. Pohjakuvio voi myös olla monista palasista, kunhan ovat hieman päällekäin, jotta pysyvät kiinni toisissaan.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Majavan vahtija mielikuvitusmaassa.

Ketunpojan kolon pesuhuoneessa on mielikuvitusmaailma. Siellä on lakanoiden luvattumaa, jossa kukaan ei vedä, mankeloi eikä silitä. Nurinperinkin saa vapaasti olla.(Aika epähoukuttelevan näköisiä , eikö! :D Ehkäpä päätyvät tiukalle rullalle tuolta lähdettyään ;)  )
Emo lukee kirjaa..Siis kirjoja. Alin, Yösyöttö, on koukuttava kirja. Luin sen jo. Melkein yhdeltä istumalta.
Illan hämäryydessä ja sähkökatkojen aikaan ketunpojan huoneessa käydään kiivaita taisteluita.
Onneksi ketunpoika tulee toimittamaan välillä tointansa mikrotukihenkilönä ;)

Emo näplää sillä aikaa siemenpusseja...Jostain syystä niitä pyöriskelee joka nurkassa.
Osa on jo päätynyt "purkkeihinsa". Salaattisatoa kohta odotellessa on hyvä rentoutua..
...Ja vahtia majavaa?! Eiku...

..Purra sitä?...

Tai vaikka bongata lisää lintuja ikkunan läpi, ruokintapaikalta anoppilasta.
Sellaista tällä kerralla. Huomenissa yritän saada itseni koulutukseen. Ensin vain pitäisi nukkua, ja sitten suorittaa se haasteellisempi osuus: herääminen.

Ketunpoika on buukannut itselleen kaverin kylään huomiseksi..ja toissapäiväksi ja tälle päivälle kaverisynttärit.... Jaa, että mistä olen saanut päähäni ajatuksen siitä, että kaverit ovat lapsille tuossa iässä tärkeitä :D

Mitäs syödään, mitäs syödään? Sanoo nämä kaks, kaks, kaks.

Ketunpojan keittiössä tarjoillaan lämpimiä voileipiä ja oikeaa mansikka mehua kera salaatin.
Pikaruokapäivänä syödään suomalaisia kalapuikkoja.(Jos olet kiireinen, niin valmiiksi fileoitu "kalapuikko" muuten valmistuu yhtä nopeasti, kuin finduksen tai euroshopperin vastaava tuote.)
Perinneruokapäivänä syödään veripalttua, valkokastiketta ja perunaa. Muistathan jättää suojaavan kuoren perunaan! Vielä parempi, jos höyrykypsennät perunasi...se vie vain 5 minuuttia kauemmin ja säilyttää ravintoaineet tehokkammin, kuin keittäminen.
Pyhänä syödään broileria ja juureksia padassa. Laita mausteet kokonaisen broilerin nahan alle ja osa päälle...tulos on maukkaampi, kun mausteet eivät kaikki ole vain pinnassa. Halutessa täytä broileri sipulilla, porkkanalla tai sillä mikä parhaalta tuntuu.