Tervetuloa seurailemaan Ketunpojan ja sen Emon yhteisiä ja vähemmän yhteisiä tuotoksia kädentaitojen ja muun puuhailun saralla.
Blogi sisältää myös pohdintaa elävästä elämästä, valokuvia ja kiinanharjakoiran hännän heilutusta. Myös Ketunpojan isukki vierailee blogissa silloin tällöin.
Ai niin, sitten vielä: Kuvat ovat omiani, jos en muuta ilmoita. Ethän kopioi kuviani ilman lupaa!(Tämähän on tietysti kaikille selvä asia entuudestaan..eikös juu.)

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Ketunpoika sairastaa.

Voe rähmä!

Tänään tuli töihin puhelu koulusta. Ketunpoika oli lähetetty ennen viimeistä tuntia kotiin päänsäryn ja huonovointisuuden takia. Olivat kuulemma olleet ulkona kovasti ja opettaja epäili auringonpistosta tahi mahatautia.

Soitin Ketunpojalle. Soitin Isukille. Soitin pomolle. Soitin taas isukille... Soitin sinne ja tänne.
Ehdin jo valmistella lähtöä ja järjestellä asioita töissä, mutta sainkin sitten Ketunpojalle hoitopaikan. Sitten peruin järjestelyjäni ja jätin vain varoituksen huomisesta poissaolostani. Loppujenlopuksi pääsin kuitenkin lähtemään töistä hieman luultua aikaisemmin, koska tilanne sen salli.

Kotiin kannettiin puoliksi riisuttu Ketunpoika, joka nukahti syliini hoitopaikan sohvalla hetken oltuamme.
Ruoka ei ollut juuri maittanut, juotavaa sentään oli mennyt. Ketunpojan pistäessä silmät kiinni ja täristessä kylmänväreiden takia, valui pieni kyynel silmäkulmastaan. Kotona laitettiin peti meidän nukkumapaikkamme viereen ja otettiin lääkettä ja "kylmää käärettä" sekä juotavaa niin paljon, kuin maistui. Uni tuli tämän jälkeen taas välittömästi. Saa nähdä mihin tämä tästä kehittynee..

Alle kymmenen ikäistä voinee hoitaa kotona, KELAn tukien touhua.
Mietin mielessäni, että en kuitenkaan välitä rahasta, jos yli kymmenen vanha lapseni on samassa kunnossa, kuin nyt (Yli 38 astetta kuumetta, heikotusta ja kurjaa oloa sekä lievää sekavuutta.). Jos ei jostain kummasta löydy sopivaa ja luotettavaa hoitajaa, niin palkattomat vapaat, vuosilomat ja (isukilla) pekkaspäivät on onneksi keksitty. Emmekä epäröi käyttää niitä! ;)
Mitä mieltä olette itse asiasta? Minkä ikäisenä teidän mielestänne "voi" sairastaa yksin?


Pussaisin vaikka sammakkoa, jos se tekisi Ketunpojan olon paremmaksi!

4 kommenttia:

  1. Onpa kurja juttu. Toivottavasti Ketunpoika paranee pian.

    En uskaltaisi jättää alle 10-vuotiasta yksin sairastamaan, joten mielestäni teette järkevästi.

    VastaaPoista
  2. Sussi: Kiitokset toivotuksista ja tuesta. Pistän menemään eteenpäin.

    Hieman korjailin tekstiäni...Minkä ikäisen jättäisit yksin?
    Mietin vain tuossa, että ei se 10 vanhakaan vielä mielestäni ole valmis sairastamaan yksinään, jos on sekava...ja onko oikeastaan aikuinenkaan?

    VastaaPoista
  3. Kyllä pitää reilusti toisella kymmenellä olla, ennen kuin voi issekseen sairastaa <3 Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia mags tsempistä ja ihania lämpöisiä kevätpäiviä korujen maailmaan:)

    Tuntuu toisinaan, että lasten oletetaan olevan vanhempia kuin ovatkaan. Ja itsestä tuntuu todella kummalliselta ajatus, että hoitaisin töissä toisten lapsia, kun oma "kärsii" kotona yksin. Tai palkata toinen hoitamaan...

    VastaaPoista

Piristit juuri päivääni kommentoimalla :)