Julkisuudessa on ollut nyt pinnalla jos jonkinmoiset merkit.
Teinkin sitten itselleni ihan oman. Tälläisen keväänmerkin. Tai vaikka kesänmerkin. Saatte ihan itse päättää kumpi se on. Tekemiseen taisi tosin tuhrautua kaksi päivää, vaikka pistoja oli vain muutama. Sitkeästi kuitenkin...
Käsillä tekeminen on hieman jäänyt, sillä kädet eivät kestä. Sinnikkäästi olen puutumisia ja särkemisiä katsellut 11 vuotta. Ketunpojan odotuksesta asti siis.
Toisinaan vaiva on ollut pahempi ja toisinaan hieman ehkä helpompi. Mutta nyt kun kynällä kirjoittaminen on hankalaa ja autolla ajaminen ei meinaa sujua, kävin lääkärillä...Ja sitten toisella, joka pisteli neuloilla ja sähkötti minkä kerkisi.
Sitten lastoitettiin ja nyt lopuksi ihmetellään, että mitäs sitten. Ehkäpä voitaisiin viedä kokonaan hermot, niin ei enää suoni kiristäisi, kun Ketunpojan ovi paukkuu. Tai ehkä ne käden hermot eivät auta noihin otsassa kulkeviin?
Kesänmerkkeihin luetaan ehkä myös leireille ym ilmoittautumiskaavakkeiden saapuminen.
Alustavasti Ketunpojalle olisi tarjolla tanssileiri sisältäen nykytanssia ja improvisointia, klassista balettia ja -repertuaaria, sirkustemppuja ja akrobatiaa sekä hiphopia.(Uintiretkien, discon ym lisäksi tietysti.) Lisäksi hieman leikkikenttää ja seurakunnanleiriä olisi tarjolla...ja ties mitä muuta.
Tänään katselimme myös balettivideoita netistä. Nimenomaan sellaisa missä esiintyy miehiä ja sellaisia, joissa on poikia ja heidän haastatteluitaan. Monissa pätkissä esiin nousi kiusaaminen, josta ikävä kyllä, myös Ketunpoika on saanut osansa. (Tuohon kiusaamiseen meinasi loppua koko tanssiharrastus...)
Eräässä klipissä perusteltiin hyvin miestanssijoiden pilkattua trikoiden käyttöä: Käyttäähän hämähäkkimieskin trikoita :D
Ja todettiin, että suurimmalla osalla kiusaajista ei oikeastaan ole hajuakaan siitä, mitä tanssitunneilla tapahtuu.
Tanssiminenhan vaatii hurjasti voimaa, kehonhallintaa ja kestävyyttä(ym), eikä miestanssijat suinkaan sipsuttele pinkit hamoset päällään. Lisäksi tanssimista on kovin monenlaista.
Yhdessä klipissä taas painotettiin sitä, että ihmisen pitäisi tavoitella unelmiaan ja olla rohkeasti oma itsensä. Se joka uskaltaa olla se mitä on ja tehdä haluamaansa asiaa on vahvempi ja rohkeampi, kuin se joka alistaa ja kiusaa toisia ja puhuu enemmän, kuin tekee.
Tuo neuvo pätee hyvin elämässä yleensäkin, ei pelkästään tanssiharrastuksen osalta.
Suvaitsevaista eloa kaikille toivotellen Emo.