Pitkästä aikaa sananen.
Huomasin, että en ole juurikaan seurannut muiden blogeja. En kirjoittanut omaani. Näin on käynyt vähän varkain(taas).
Naamakirjassa sentään olen käynyt. Mistä sitä muuten mitään tietäisi. Varsinkaan, kun edes paikallislehti ei tule meille.(Miten niin kaikille aikuisille tulee ainakin Aamulehti ja paikallislehti?! )
Olen ollut vuorotellen kiireinen/ lötkähtänyt/väsynyt (mutta onnellinenkin ja satunnaisesti virkeäkin) viimeiset pari vuotta.
Työnkuvani ja työpisteeni on vaihtunut useasti. Töissä sentään olen jaksanut touhuta, vaikka pysyvyyttä olenkin kaivannut.
Vanhenevat läheiset ovat yksi iso ajankäytön kohde.
Ketunpojan koulua ollaan käyty koko perheen voimin. Kertaus on opintojen äiti ja vanhakin koira voi oppia uusia temppuja?
Salibandyilty ollaan kuskin ominaisuudessa, katsomossa, sekä kahvio-/leivontavuorossa ja Ketunpoika tietysti maalissaan.
Maalaus on jäänyt, käsityöt ovat jääneet,samoin moni muu asia.(Jotain ehkä tullut niiden tilalle?)
Aika aikaansa kutakin.
Kyllä se taas siitä, kunhan kerkiän? (Onkohan nämä ne ruuhkavuodet? Vai kiirekuukaudet?)
Olisi toisaalta paljon enemmänkin kerrottavaakin, mutta...taidan nyt mennä nukkumaan ja jättää pidemmät turinat toiseen kertaan :)
T: Ketunpojan mamma
Ps: Kesä(loma) on ihmisen parasta aikaa...Vaik kyl mää muistaki vuodenajoist tykkään.
Todella kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa!
VastaaPoistaNo töks töks, ihanaa!! :D Kuulolla siis ollaan... :) Lämmin tervehdys siis täältäkin.
VastaaPoistaAika aikaa kutakin - jaksujen mukaan tehdään, eikö niin! Iloisia päiviä sinne!
VastaaPoistaKiitos :) Joulu tulla jollottaa, joten tonttujen tossujen ääniä ja tähtitaivaan helinää kaikille :)
VastaaPoista