Valokuvatorstain haaste 184: Isä

valokuvatorstai : Isä

Kännykkäkamerani on tallentanut tällaisen hetken. Isä ja poika  autuaan tietämättöminä kuvaamisestani :)
Isä kantaa lastaan vielä pitkään senkin jälkeen, kun voimat eivät enää riitä siihen fyysisesti. Sen jälkeen tulee henkinen "kantaminen" ja tukeminen.
Isän hartiat kantavat myös monta taakkaa, mutta lapsi taitaa olla se tärkein ja arvokkain kannettava mitä maa päällään kantaa.
Jostain syystä kaikki miehet eivät kuitenkaan näe lapsen tärkeyttä tai eivät muusta syystä kykene kantamaan vastuutaan. Oma isäni on kuulunut juurikin tällaiseen "heikkohartiaisten" ryhmään. Onneksi elämässäni on ollut isä, nimittäin isoisä.

Synttärisuunnitelmiin apua kaivataan!

Suunnistusta kartan avulla viidakkosynttäreillä.

Ketunpoika täyttää ensi vuoden alussa yhdeksän vuotta.(Siis oikeasti! Milloin ketunpojasta on kasvanut noin iso?!) 
Saattaa siis olla viimeisiä vuosia emolle järjestää teemasynttäreitä, ennen "kotibile" synttäreiden saapumista.


Tällä kertaa ei ole teemaa vielä keksitty, ja ajattelinkin kysellä ehdotuksia.(Aikainen mato linnun nappaa...eikä ko..mitenkäs se nyt taas..) Heti alkuunsa sanon, että mäkkäri-,hoplop-, tms synttärit eivät ole SE juttu. Joten sellaisia ei kannata ehdottaa. :)

Aiempina vuosina on ollut viidakkosynttärit (Toimintarata/suunnistus ulkona: apinaliaanit ja krokotiilisillan ylitystä jne.Tarjoiluna viidakkomaista purtavaa, eläinkoristeisia muffineita ym.), Peter Panin juhlat(Askarreltiin asiaan kuuluvaa rekvisiittaa: Peter Panin miekka tms. Tarjoiluna krokotiilikakkua.), ja elokuvasynttärit (Jätskikioski/ popkornikoju periaatteella tarjoilu ja elokuvan katsomista ja tietysti leikkimistä.) ja synttärit ralli-teemalla näin joitakin mainitakseni.

Elikkäs, nyt vaan ehdotuksia tulemaan.

Kylymä!

Nonniin...nynne saapu! Nimittäin pakkaset.

Ajattelin esitellä tämän hienon, joskin viime vuoden mallistosta olevan koiran villahaalarin.

Kyseessä on siis kierrätys ajatuksella väsätty haalari karvattomalle kiinanharjallemme. Materiaalina on käytetty vanhoja reikäisiä villasukkia, siis niitä ehjiä osia. Haalari on tehty ilman kaavoja, sovitellen paloja palapelimäisesti yhteen. Haalarin saumat on koitettu tehdä hankaamattomiksi ja ohuiksi. Materiaali itsessään on pehmeää johtuen käytetystä olemuksestaan.

Myös muista vanhoista vaatteista kannattaa tuunata uutta: lemmikille, itselle, lapsille, sisustukseen...Vaihtoehtoja on rajattomasti.

Ps: Vaikka malli näyttää pelästyneeltä, ei se johdu haalarista vaan emännän haalarin sovittelutarpeesta ja kuvaamisesta kesken unien :)

Kammottavat lastenkekkerit.

Netistä metsästämällä löytää kaikenlaisia kivoja vinkkejä juhlien pitoon.
Itsekin surffailin ahkerasti enkä juuri nyt muista mistä vinkkejä poimin, mutta hakusanoina käytin mm : Halloween, lapsille juhlat, kauhujuhlat.
Yksi suomalainen blogi liittyen aiheeseen taisi olla PiiRoo...jos muistan nimen oikein.

Ketunpojan ollessa noin 4-5 vanha pidimme "halloween" juhlat lapsille. Menestys oli hyvä.
Tänä vuonna ketunpoika halusi pitää uudet juhlat naamiaistyyliin.

Juhlapukeutumisen innoituksena toimi tällä kertaa juuri lukemisen alla oleva Ystäväni pikku vampyyri(Angela Sommer-Bodenburg) .
Ketunpojan hiukset pistettiin pörrölleen ja kasvoihin käytettin Snazaroo:n meikkivärejä ja special fx kit:stä otettua "vahaa" jolla voi luoda aidohkoja haavoja ym. (Värejä saa näihin aikoihin mm. tiimarista.) Eli otsaan haava, kasvojen pohja valkoinen(Huomioi korvat, hiusraja ja kaulakin.) Silmien ympärille häivyttäen mustaa ja verenpunaista. Suupieliin varovaiset verivanat verenpunaisella  ja pienet valkoiset hampaat alahuulen reunoihin. Lisäksi pieniä varjostuksia ja veriroiskeita karkealla sienellä sopiviin paikkoihin. Kaulaan veriset puremajäljet.
Vaatteiksi valittiin mustat perusvaatteet: Paita ja housut, joiden päälle leikkasin mustasta kankaasta yksinkertaisen viitan: Noin neliön mallinen pala, johon keskelle viilto pään läpimenoa varten. Reunat muotoiltiin siipimäisiksi.

Juhlien järjestämisessä "auttoi" myös alkava sisäkattoremontti, jonka vuoksi jouduimme tyhjentämään olohuoneen ja keittiön melkeinpä täysin tyhjiksi ja peittämään kankain/jätesäkein ne huonekalut joita ei voinut siirtää.
Koristeluita oli jo edellisistä juhlista jäljellä ja joitain uusia tehtiin ketunpojan kanssa lisää.
Muutamaan lamppuun vaihdettiin kynttilänliekkiä muistuttava lamppu ja yhteen lamppuun värillinen polttimo. Muuten valaistuksena toimi tuunatut jouluvalot, yövalo (Ikean kummitus.) ja patterikäyttöinen myrskylyhty, jota muuten käytetään sähkökatkojen aikaan.Joihinkin lamppuihin pistettiin värillistä piirustuspaperia varjostimeksi.
Musiikkina juraheviä ;) (Hevisaurusta.)


Tarjoiluissa mentiin aika pitkälle helpoilla kaupasta valmiina ostetuilla jutuilla.
Lihapullia=peikon papanoita, nakkia=Katkenneita sormia: ennen höyrykypsennystä vain leikataan kynsi ja nivelen viillot.
Veri-dippiä=ketsuppia.
Erilaisia karkkeja (teemaan sopien ja mukavasti nimeten) ja jäätelöstä muotoiltu kallo sekä keksejä, jotka koristeltiin valkosuklaalla ym.
Juomina kahta eriväristä mehua: vihreää ja punaista.

Ohjelmana oli ulkoleikkejä. (Tuikkista taskulampuilla, kuka pelkää krokotiilia, mörkö-hippaa ym.)
Tosin ensin etsittiin sisältä taskulamppujen avulla lepa-lepakon avunpyyntö kirje: Paha noita oli varastanut sen munat(Tyhjiä koristeltuja vedellä täytettyjä pääsiäismunan sisuksia.) ja pistänyt ne lempiruokansa lapamatokiisselin (Riisinuudeleita maizena-kiisselissä.)sekaan.
Lepakko(Ulos piilotettu heijastin.) toivoi lasten pelastavan munat ja tuovan ne hänen tykönsä, jolloin lapset saisivat asiaan kuuluvan palkkion.(Koristellut eväspussit, joissa oli silmätikkari, ilmapalloja ja hämähäkkisormus.)

Sitten rahanmenoa pelkääville:
Ostakaa ostettavat halloween aleista tai muista vastaavista.  Käyttäkää mielikuvitusta. Tehkää itse koristeita.
Käyttäkää vanhoja lakanoita, jätesäkkejä tms rekvisiittana ja säilökää mahdolliset jo ostetut koristeet. Koristeina voi käyttää myös ulkoa tuotuja kuihtuneita kukkia/oksia tai laittaa lasipurkkeihin jotakin inhan näköistä koristeeksi. Jo pelkästään valaistusta muuttamalla tila muuttuu.

Ja mikä tärkeintä keksikää lapsille mukavia leikkejä, vaikka niitä vanhoja mitä itsekin olette leikkineet lapsina. Koska tärkein osa tunnelmaa on yhdessäolo!

Tässäpä muutamia kuvia.(Tunnelma ei ole niin jännittävä johtuen kameran salamasta.)

Ilman salamaakin onnistui yksi kuva :)

Ps: Hämähäkkileivosten koristelun hoiti ketunpoika. Antakaa lasten siis osallistua touhuun.
Tällä teemallahan voi järjestää vaikka syntymäpäivät :)

Maailman jännittävin työ.

Tulin  siihen tulokseen, että minulla on maailman jännittävin työ.
Se on joka päivä erilainen.
Joka päivä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Joka päivä naurattaa tai joku suuttuu tai on surullinen, siis joka päivä työssäni näen ja joskus koenkin suuria tunteita. Joka päivä joku oppii jotain uutta. Joka päivä tehdään suuria havaintoja ja pohdintoja. Työssäni näkee päivittäin myös suuria taiteilijoita, keksijöitä ja urheilijoita. Joka päivä joku on urhea ja ylittää itsensä. Näen työssäni muuttumista, kasvua ja kokemusten karttumista...Nyt voittekin pohtia mitä teen työkseni :)

Annan vinkin: Se ei ole pähkinän leimaaja ;)

Kaappi kaivausten satoa.

Tällainenkin löytyi kaappien kätköistä. Pistin tämän nyt sillä, jos joku miettii isänpäiväkortin toteutusta.

Talviseen korttiin on käytetty vaatepakkauksissa olevaa tukipahvia joka on taitettu keskeltä kahtia aukeavaksi pohjaksi. Hahmot on tehty samasta materiaalista.
Väreinä sitä mitä on sattunut olemaan.Tässä tapauksessa vesiväri ja puuväri.
Hahmot voi kiinnittää joko teipillä tai liimalla.
Ensin kannattaa koristella/maalata tausta ja pohja. Sitten tehdä hahmot ja huomioida kiinnitysvara. Lopuksi kiinnitys sopiviin kohtiin. Ja valmista!
Materiaaleina koristelussa voi toki käyttää myös nappeja, lankaa, kangasta...mitä nyt varastoista löytyy tai haluaa kaupasta ostaa.

Aiheeksi sitten se mikä hyvältä tuntuu: Meidän perhe... Isä ja minä tekemässä jotain kivaa puuhaa...Isälle jokin tärkeä asia tai harrastus...Pistäkää mielikuvitus peliin ja keksikää lisää aiheita :)

Taiteilijan omakuva.

Ihminen muuttuu kasvaessaan. Lapsen ollessa pieni kasvua tapahtuu hurjaa vauhtia. Näin isänpäivän lähettyvillä kaivelin ketunpojan vanhoja taideteoksia ja askarteluja kaappien kätköistä ja törmäsin näihin hurmaaviin oma kuviin. Näitä oli lisääkin, mutta otin tähän mielestäni suht kattavan otoksen töistä.

Alin kuvista on tehty vuonna 2004. Piirrustuksessa oli paljon asioita, mutta tähän kuvan viereen olin selostuksen mukaan kirjoittanut "Ihana "ketunpoika!". Mikä mukava ajatus kaksi vuotiaalla omasta itsestään.

Suosittelen lasten taideteosten keräämistä kansioon, laatikkoon tai mikä nyt sopivimmalta paikalta tuntuu. Muistakaa myös kysyä lapselta kertomus piirustuksen tapahtumista ja kirjata päivämäärä. Saatatte saada yllättäviä, hauskoja ja kekseliäitä kertomuksia. Samalla kehitätte lapsen ilmaisukykyä ja kielellisiä valmiuksia sekä annatte tilaisuuden tulla kuulluksi omana itsenään, omine tarinoineen.