Tervetuloa seurailemaan Ketunpojan ja sen Emon yhteisiä ja vähemmän yhteisiä tuotoksia kädentaitojen ja muun puuhailun saralla.
Blogi sisältää myös pohdintaa elävästä elämästä, valokuvia ja kiinanharjakoiran hännän heilutusta. Myös Ketunpojan isukki vierailee blogissa silloin tällöin.
Ai niin, sitten vielä: Kuvat ovat omiani, jos en muuta ilmoita. Ethän kopioi kuviani ilman lupaa!(Tämähän on tietysti kaikille selvä asia entuudestaan..eikös juu.)

tiistai 1. marraskuuta 2011

Sähläri!


Vai olisiko pitänyt sanoa salibandyilijä...
Viikonloppu sujui halloweenin lisäksi salibandyharrastuksen merkeissä. Pelejä oli sekä lauantaina, että sunnuntaina. Sunnuntaisessa sarjapelissä Ketunpoika sai tsemppipelaajan palkinnon ja oli syystäkin tyytyväinen :)


Pelien loputtua sunnuntaina käväisimme pelipaikkaa lähellä olevassa Idea-parkissa. Siellä oli keskusaukiolle järjestetty Kapua-projektiin liittyvä (liikkuva)kiipeilyseinä ja myyntipiste. Kerran kiipeäminen maksoi 5 euroa ja tuotto meni kokonaisuudessaan Kapua-projektille, joka kerää tänä vuonna varoja Nepalin luonnon ja ihmisten hyväksi. Siispä viisi euroa Kapua-projektille ja Ketunpoika kapuamaan seinää pitkin :)

Lisätietoa projektista http://www.kapua.fi

maanantai 31. lokakuuta 2011

Kakkukoristeita viikonlopun ristiäisiin.

"Kaikkea pitää kokeilla, paitsi mummoaan ja iltasanomien  pitkävetovinkkejä!" sanoisi eräs tuttavani.

Minäpä päätin sitten kokeilla ensimmäistä kertaa ristiäiskakkukoristeiden tekoa.

Surffailin ensin hiukan netissä ja huomasin tarjonnan olevan aika laajaa.

Siskoni oli toivonut kakkukoristeen väriksi vaaleansinistä ja itseäni kiinnosti tehdä vauva-koriste marsipaanista. Ja siitä se ajatus sitten lopulta lähti...





Tällainen oli lopputulos. Palikoihin tulee vielä pikeerillä ristiäispäivämäärä. Nimenkin olisin toki laittanut, mutta sitä ei ole vielä paljastettu :)

Olen tosin miettinyt, että "tekonimi" Unski taitaa säilyä pikku-ukolla hamaan loppuun asti, ristittiin sitten millä nimellä tahansa :D

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Pertti-pinjata alias Masa-muumio

Ensin Isukki puhalsi suuren ilmapallon. Sen jälkeen ilmapallon pinnalle liimattiin vesi-erikeeper seoksella (50/50 suhteella lotrattua) sanomalehtisuikaleita ristiin rastiin. Ripustusnarut laitettiin ensimmäisen ja toisen kerroksen väliin ja liitosta vahvistettiin muutamilla ylimääräisillä kerroksilla sanomalehteä. liisterilillinki olisi ehkä ollut miellyttävämpää ainetta tähän hommaan, mutta sillä mentiin mitä oli.

Kerroksia tuli useampia ja pintakerrokseksi valkoista piirustuspaperia. Ehkäpä neljä kerrosta olisi ollut sopiva, minulla nimittäin kerroksia taisi tulla liikaa... Kerroksia tein yhden kerrallaan, koska kuivuminen olisi muuten kestänyt todella kauan...Pinjatan yläosaan leikkasin sen kuivuttua (melkein kuivuttua...) pyöreän täyttöaukon  askarteluveitsellä. Sen jälkeen piirtelin kuviot pintaan. En siis päällystellyt millään kreppipaperihässäkällä. Lopuksi pinjata täytettiin karamelleilla ja lasten leikkitatuoinneilla. "Palkinnot" pistin pieniin pusseihin, jotta kaikki saisivat omansa ja mikään ei menisi likaiseksi/märäksi. Joitain irtokarkkeja pistettiin vielä pussien lisäksi pinjatan sisälle, että tulisi jotain taskarilla etsittävääkin.(Paperilla päällystettyjä tietenkin)
Lasten leikkiessä sisällä mm. silmämurhaajaa kävin "piilottamassa" pinjatan viereisen koulun pihaan.

Siellä se sitten killui odottaen etsijöitään.
Ideana oli silmät suljettuna, Isukin ensin pyöräytettyä lyöjää pari kertaa ympäri, lyödä pinjataa puukepukalla.

Mutta vaikka lapset kuinka mätkivät, ei pinjata hajonnut. Kannustushuudot raikuivat pihalla, kun jokainen vuorollaan mätkäisi voimiensa tunnossa. Lopulta ripustusnarut pettivät...(Siis suosittelen käyttämään jotain kunnon narua. Itse en ajatellut pidemmälle vaan käytin villalankaa..)


Pinjatalle löydettiin kuitenkin paikka, josta sitä saattoi mätkäistä ilman naruja. Tosin viimeisen kuoloniskun sille antoi Isukki poikien hurjan huudon kannustamana. Rikki se siis saatiin lopulta. (Pojat tosin väittivät minun laittaneen paperin sekaan rautaa :D )

Lopuksi pojat leikkivät tuikkista ja tavallista piilostakin pihalla. (Ennen hakua tosin käytiin vielä tankkaamassa tortillaa ja aivohyytelöä ym.)

Aivohyytelöstä vielä uusintakuva tässä. Joissain ohjeissa hyytelö on tehty maitopohjaiseksi ja "täytetty" hillolla. Kannattaa googlailla, jos kiinnostuit :)
Sellaiset juhlat siis meillä tällä kertaa.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Bööö! Halloween-bileet 2011.



Niin...Valaistuksella on väliä :D Meillä on ollut tuollainen kummallinen väriänsä vaihtava lamppu juhlakäytössä jo useamman vuoden.


 Muitakin valaistusmahdollisuuksia...Isukki "testaa" patterikäyttöisiä-valoja.


Musiikista vastasi tänä vuonna "Spökhuset"-cd. Eli musiikin sijasta oli kilivää, kolinaa, ulvontaa ja muuta huhuilua.



 Koristeluiksi tätä perinteistä...






Ja tarjoomuksiksi ällötyksiä:

*Kääpiön sormia (Prinssinakeista viiltämällä kynnet ja nivelen kohdat+höyrytys)
*Aivohyytelö (Bake&partyn aivomuotilla Jell-osta+matokoristeet karkeista)
*Limamuffinsit (Kaupan sitruunamuffareita vihreällä koristekuorrutteella)
*Noidan taikapataa (Aiheeseen sopivia karkkeja kaupasta + sormen, korvan, nenän ja varpaan muotoisiksi muovailtuja omar-karkkeja...Ohje ainakin sormien tekoon netistä googlaamalla. Idea on lämmittää siis omar-karkkeja ja sitten muotoilla haluamikseen ruumiinosiksi)

Lisäksi tarjolla oli mini-tortilloja Lepakonlihamuhennoksella (Jauhelihaa tietty :D ) sekä muilla lisukkeilla.

Juomaksi silmä-booli (Vihreää mehua kelluvilla silmäkoristeilla) + toista mehua kannusta.


Hyvin upposi :)


Lopuksi vielä illan ehtoisen isännän virnistys. Ja jatkoa illan ohjelmistosta seurannee tuonnempana uuden päivityksen muodossa. (Ps: Sorry surkeat kännykkäkuvat :D )

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Toivossa on hyvä elää ja joskus se palkitaan.

Puhelimeni meni eilen palasiksi. Kuori irtosi lopullisesti ja akku lenteli laukun pohjalla.
Isukki taitavana miehenä korjasi puhelimen, mutta....

Aamulla olin laittanut herätyksen "aikaisin" puhelimeeni.
Nousin herätysäänen kuultuani ja painelin suihkuun.
Kävin mielestäni pikaisesti suihkussa, mutta...

Kuivaamisen jälkeen katsoin seinäkelloa.
Mitä turkeletta! Aikarauta raksutti lähtöaikaa.
Hetken mietin, olinko sittenkin viivytellyt suihkussa puolisen tuntia?!
Kunnes älysin katsoa kelloa puhelimestani, joka tietenkin oli jäljessä, mutta...

Kiireesti hoidin loput hommat, joista tekemättä jäi koiran ulkoilutus.(Delegoin sen Ketunpojalle.)
Mutta...

Sitten olivat paperit hukassa. Jotka kyllä löysin lopulta, mutta...

Kun lähdin ajelemaan mammografiaa kohti muistin, että Isukki oli edellisiltana ajellessaan huomauttanut auton tankin kaipaavan bensaa. Kurvasin huoltiksen pihaan, mutta...

Kaikki mittarit olivat varattuja.
Sain lopulta tankattua ja ajelin itselleni epätavallista reittiä ajan säästämiseksi. Pääsin lopulta ajoissa(!)perille, mutta...

Aikani oli hitusen myöhässä.
Henkilökunta oli kuitenkin erittäin ystävällistä, joten ajan myöhässä olo ei minua loppujen lopuksi haitannut ollenkaan. Mutta...

Sitten pääsin kuviin.
Litistettiin suunnasta, jos toisesta.
Hoitaja pyysi minua lopuksi istumaan ja odottamaan. Lääkäri tulisi tekemään vielä ultra-tutkimuksen, jos kuvissa näkyisi jotakin.
Istuin rauhassa, mutta...

Pian lääkäri saapui ja pyysi minua käymään kyljelleen. Katsottaisiin vielä ultralla.
Muutama lyönti sydämessäni taisi jäädä välistä, mutta...

Sitten lääkäri kertoi kyseessä olevan rasvapatin. Huah!

Seuraavaksi koen vastaavaa litistelyä toivon mukaan seulonnassa tai suositellusti 40-vuoden jälkeen noin joka toinen vuosi. Ja ilman patteja.

Ps: Olin ehkä aiemmin väärässä...Olisikohan suklaa kenties kasvattanut pattia :D

tiistai 25. lokakuuta 2011

Otteita elävästä elämästä.

AIEMMIN:

Pääsen töistä aamuvuoron jälkeen aikaisin.

Menen kotiin.

Posti on tuonut Vaareille joululahjaksi tehdyt valokuva-kalenterit. Ihan kivat ja hauskat mielestäni.

Ruokin ja ulkoilutan koiran.

Käväisen moikkaamassa ystävää, jota en ole nähnyt vähään aikaan.
Matkalla tapaan Ketunpojan, jolle annan ohjeita välipalasta ja läksyistä.
Samalla kysyn miksi poika on laittanut risat verkkarit jalkaan itse tuunattujen housujen sijasta. Vastaus on sama vanha: "Muut kiusaavat vaatteista kumminkin!" Juttelemme asiasta ja kerron pojalle toivovani, että hän uskaltaisi olla rohkeasti oma itsensä.

SITTEN:

Ketunpoika tulee tanssimasta ja syö kolme isotätinsä leipomaa pullaa automatkalla.
Hieman harmittaa, kun olisi ollut "Tuo kaveri mukanasi tanssimaan"-päivä ja Ketunpoika muisti asian liian myöhään, tanssitunnilla.
Onneksi vielä ensi kerralla on mahdollista ottaa kaveri mukaan.

Kotona esimurrosikäisen paljaat varpaat heiluvat suihkunraikkaina ja silmät tuikkivat iloisina.
Tällä viikolla järjestetään taas Kammotus-juhlat.
Äiti on hommannut Bake&partysta aivohyytelö-muotin, joka on tarkoitus täyttää Jell-o möhnällä ja matokaramelleilla...Ihanan ällöttävää siis!

Myös "liimailua" on harrastettu. Tulos on vielä epävarma, mutta tarkoitus olisi saada aikaiseksi juhliin pinjata, jonka ulkomuoto on vielä tekijällekin arvoitus.

Kehun Ketunpoikaa: Vierailin tänään hänen koulullaan ja opettaja kehui Ketunpojan kädentaitoja.
Lisäksi kysyn Ketunpojalta oliko hänen maalaustaan seinällä.
Oletin tietenkin, että poika olisi tehnyt jonkun monista jääkiekko-aiheisista töistä, mutta Ketunpojan työ olikin jättimäinen kissan naama :D

NYT:

Keittiössä haisee palaneelle. Ketunpoika paahtaa itselleen iltapalaksi leipää ja paahtimesta nousee kitkerähkö haju...Jonkun pitäisi puhdistaa mokoma vekotin, mielellään pian, ettei tarvitse sammutella liekkejä.

Isukki röhnöttää sohvalla ja selailee Ketunpojan sählypelien aikatauluja. Niitä on kaksin kappalein tulevana viikonloppuna. Onneksi aika inhimillisen tuntuisina kellonaikoina.

Katselen ympärilläni olevaa hienoista sotkua....
En jaksa siivota ennen lastenjuhlia. (Mietin kannattaako siivota ollenkaan ENNEN juhlia :D )

Joskus arki väsyttää ja joskus siitä saa hurjasti voimaa.
Koitan painaa mieleeni kohtia elävästä elämästä. Tallettaa hyviä hetkiä pahanpäivän varalle.

MYÖHEMMIN:

Huomenna menen mammografiaan.

Rinnassani on ollut jo jonkin aikaa patti.
Siihen ei vaikuta kuukautiset eikä suklaan syöminen.
Se ei myöskään välitä siitä mitä mieltä olen pikkukoulujen alasajosta tai kuinka huolissani olen lasten kasvavasta pahoinvoinnista.
Se ei hymähdäkkään, kun näen auringonlaskun tai pidän pientä siskonpoikaani sylissä.
Eikä siinä tunnu liikahdustakaan, kun sydämeni sykähtää nähdessäni työpäivän päätteeksi Ketunpojan ja Isukin.

Niin, huomenna menen mammografiaan ja odotan, että kyseessä on mastopatia, fibroadenooma, kysta, rasvapatti tai jokin muu "ei-niin-vaarallinen"-muutos.

Odottavan aika on pitkä.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Virveriikan arpajaiset.

Elämäni toiset blogi-arpajaiset joihin osallistun, löytyvät paikasta nimeltä http://virveriikka.blogspot.com.

Eli ei muuta kuin sinne klikkaatte itsenne arpajaisten tuoksinaan :D

Arvonta-aikaa on lokakuun loppuun asti...