Sopivan kokoinen.

Ketunpoika ottaa ilmeitä syödessään iltapalaa. Isukki kuorii ja pilkkoo kalasopan perunoita. Yrittää kuulemma tehdä sopivan kokoisia, kun kysyin minkä kokoista palaa tekee :D

Vaaka näyttää taas liikoja lukemia ja kaksi päivää olen vahtinut hieman suuhun laittamiani ruokia. Sinne on mennyt mm. tonnikala-katkarapuhampurilainen Coyotessa ;)
En moista huttua ollutkaan ennen syönyt, joten ihan kokeilumielessä haukkasin. Isukki auttoi dippien ja ranskalaisten hävitämisessä.(Puolustelu, puolustelu!)

Silmälaseja pidän taas vaihtelevasti..Pitäisi käydä liikkeessä, että vääntelisivät prillejä, jotta pysyvät nokalla. Jatkuva nostelu on jokseenkin ärsyttävää.

Ketunpoika tiedustelee, josko hän saisi jo mennä kesätöihin.
Samaa keskustelua on käyty jo useamman kuukauden ajan ja nyt ollaan päästy oman yrityksen perustamisesta siihen ajatukseen, että laki ei vielä salli varsinaisia kesätöitä.
Ehkäpä kuitenkin sälytämme kesällä nurmikonleikkuuta tai muuta puuhaa Ketunpojalle pientä korvausta vastaan.

Aiemmin tänään poikkesimme katsomaan Isukin isoäitiä, joka oli juuri päässyt sairaalasta keuhkoveritulpan sairastettuaan.
Ihmettelimme aluksi onko muori ollenkaan kotona, koska pirtti oli pimeää pullollaan. Tutkittuamme asiaa selvisi, että muori istui pimeässä ja kuunteli radiota. Säästö on aina säästöä ja mitä sitä ihminen nyt valolla tekisi talvella viiden aikaan :D

Ketunpoika on nauttinut lumesta, ja täytyy myötää, että niin me muutkin.
Vaikkakin kasvit ovat lumikuorman alla taipuneet ja sähköt ovat välillä pois. Onneksi pensaita voi aina ravistella ja sähköttömänä aikana tulee vietettyä tiiviimpää perhe-eloa.

Huomisesta alkaen mukavaa alkavaa viikkoa ja tänään vielä suloista sunnuntaita!

Kukkulan kuningas

Taidan olla laiskistumaan päin?
Tai oikeastaan toisin päin. Se ei vain näy täällä blogissa :D

Meillä on käynnissä pienehkö asunnon päivitys.
Lisäillään seinähyllyjä, järjestellään ja ehostellaan. Korjaillaan pikkujuttuja.

Eilen kuitenkin juhlittiin Ketunpojan synttäreitä. Iso mies jo. Ja eka täysi kymppi. Onnea!

Aiemmin viikolla katseltiin vanhoja valokuvia ja muita muistojuttuja. Naureskeltiin ja söpösteltiin ja hymyssä suin ihmeteltiin juttuja, joita ei edes muistettu.

Synttäreillä oli taasen väkeä kuin pipoa ja ohjelmana Ketunpojan toivomuksen mukaan ihan vain jääkiekon pelaaminen ja rento oleilu kavereiden kesken. Uimahallia ja muutakin mietittiin, mutta hyvä että päädyttiin tällaiseen vaihtoehtoon: Edullinen ja hauska.

Läheinen kaukalo tuli käyttökuntoon juuri synttäripäiväksi.
Tässä tosin hieman kommentoin jään kuntoa:
Se oli KAMALA! Jäädyttäjä kuulemma "roiskii" vettä sinne ja tänne ja tamppaa jaloillaan lumi-vesisohjoa tasaiseksi...Enpä yhtään ihmettele jään epätasaisuutta.
No pelit saatiin kuitenkin pelattua, eikä jään kunto hirveästi tunnelmaa laskenut.

Sitten vain odotellaan sukulaissynttärien saapumista ja hyllylevyjen seinälle kiipeämistä.

Lumisen mukavaa viikonloppua kaikille!

Ketunpoika kukkulan valloittaneena...kaveri taas ei niin onnekkaana :D

Tassut pystyssä.

Minä poika se en tajua mitä noi kaikki vouhkaa! Mikä ressi? Ihan ihme touhua kerrassaan!(Paitti kai se on noilla normaalia?)

Eikö ne tajua, että nyt kuuluu vaan maata tassut pystyssä peiton alla...Silleen ihan rentona.(Paitti noi jalat.)

Toi kuusikin on jännä. Joka vuosi pitää raahata tollanen rankku sisälle ja sitte pistää killuttimia siihen. Pienenä mä tykkäsin, kun siihen matolle ja juureen oli kiva pissata. Mut sitä ei saa enää tehdä. Eikä sillä saa ees leikkiä!(Paitti jos noi ei huomaa.)

Ja oikeestaan on aika epäreilua, että noi saa tuoda noin ison kepin sisälle ja mä en saa tuoda edes pientä.(Paitti jos noi ei huomaa.)

Ja sinne rankun juurelle pistetään sitte muuten niitä paperiin käärittyjä tavaroita. Jotkut niistä haisee naapurin kissalle. Niistä mä tykkään. Ja niihinkään ei kyllä saa koskea.(Paitti jos noi ei huomaa.)

Mut onneks mulla ei oo sellasia tonttuvermeitä, mitä mä oon nähny niissä Fifien kuvastoissa. Sitte mä kyllä kualisin häpeestä. (Paitti nyt ei onneks tarvii.)

Mut sitä joulua mä kyllä silleen odotan, kun saan varmaan herkkuja, kun oon ennenkin saanu. Niinku ny vaikka maksalaatikkoo ja kananameja.
Ja noiki on kyllä onnellisia sitte, kun nekin syö niitä herkkuja.(Paitti kananameja.)

Et sellasta mulle nyt justiinsa kuuluu. Jouluterveinen kaikille. Muistakaa maata tassut pystyssä.(Paitti joulupukki, että saan niitä nameja.)

Tip ja tap.

Opettajien iloksi askarteli Ketunpoika tonttujoukon.
Nyt ollaankin sitten siirrytty ansaitulle joululomalle..paitsi minä, joka saan olla vielä huomisen töissä.
Että tip tap tip tap vain :D

Edellisen valituksen vastapainoksi :)

Tänä(kin) vuonna Ketunpoika kaatoi meille kuusen.

Kuusi oli valmiiksi sula ja pienen lämmittelyn jälkeen se pääsi koristamaan olohuonetta. Myös muu joulu tuli koristeita myöten sisälle ja jouluahdistus on laskemaan päin.

Tänään saimme nauttia Ketunpojan tanssiharjoituksista, jotka yleensä ovat vanhempivapaata aluetta. Kyseisessä kuvassa on meneillään tähtitanssi.

Joskus vaan vetää hiljaiseksi..

Itsenäisyyspäivä oli ja meni. Tampereella kulkue suuntasi hautausmaalle ja me kulkueen seuraamisen jälkeen elokuviin.

Vaikka kuinka olen yrittänyt välttää (joulu)stressiä, olen kuitenkin sellaisen hankkinut.
 Entisen työtoverini kanssa usein vitsailimme sitkeydestä ja siitä kannattaako se.

Olen koittanut olla sitkeä ja puskea täyttä häkää niin koti-, sukulais- kuin työrintamalla.
Jonglöörin palloina ovat toimineet Ketunpojan harrastukset ja kouluasiat ym, parisuhteen ja perhe-elämän laatuvaatimukset, selviteltävät ihmissuhderistiriidat sekä sairaat läheiset. Lisäpalloina toimivat kätevästi työ ja etenkin ylityöt sekä joulun lähestyminen. Soppaa sekoittaa edelleen isäni kuolema ja se, etten saa nukuttua kunnolla öisin johtuen yläselän ja käsien kipuilusta.(Vali, vali..rutkuti rutkuti ;) )

Mutta...näillä mennään.  Lomaa odottaen. Ja edelleen puskien.

Väitän, että perheenäiti tarvitsisi välillä enemmän käsiä, kuin on suotu.(Kas kun ei ole evoluutio tuohon probleemaan pureutunut.)

Tuossa yllä on osa puskemisen tuloksista. Nimittäin tämän vuoden koulunmyyjäisiin tehdyt piparkakkuväkerrykset.

Toisaalta mietin, että onpa meillä asiat kuitenkin hyvin.
Tein nimittäin lastensuojeluilmoituksen juurikin noihin aikoihin, kuin myyjäiset olivat.

Ketunpojan ystävä,(Joka tosin ei koskaan ole meillä käynyt, emmekä hänen vanhempansa kanssakaan ole missään tekemisissä olleet.)tuli yllättäen yökylään viikonloppua vasten.

Syy kyläilyyn oli se, että lapsen isä oli menossa baariin ja lapsi olisi joutunut jäämään yksin kotiin yöksi.
Vanhempi ei koskaan ottanut meihin yhteyttä. Kyläilysopimus hoidettiin lasten ja meidän välillä puhelimitse, kesken lasten ulkoilun. Tuolloin jo ilmoitimme, että seuraavana päivänä olisimme menossa myyjäisiä järjestämään ja hoitamaan. Oikeastaan olimme Ketunpojan kanssa sopineet, että kavereita ei juuri nyt tulisi, mutta pakkohan tuossa oli joustaa.

Kyläilijän tullessa meille, oli hänellä päällään vyötäröön asti märät collegehousut + paidat, ohut takki sekä hattu. Ulkona vihmoi tämän talven ehkä kovin myrsky ja lapset olivat olleet jo tovin ulkona ennen meille tuloa. Mahtoi olla kylmä ?

Kainalossa kyläilijällä oli rikkinäinen pyjama ja Siwan smurffi. Ei hammasharjaa tms, ei vaihtovaatteita...... Avaimet kaulassa ja puhelin taskussa.
Mitään viestiä emme vanhemmalta saaneet, paitsi tietenkin seuraavana päivänä myyjäisissä olon jälkeen lapsen puhelimeen viestin, jossa luki  "kuudeksi kotiin".

Tuo tapahtumaketju pisti miettimään asioita hetkeksi. Ja toiseksikin.

Toivon, että perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun.

Pientä, oikeaa ja sini-valkoista.

Sieltä on tulla taaperrettu...

Tänne ollaan menossa...

Kuu valaisee polkua kotiin...

Hengitys höyryää...

Mukava on kotiin palata pikkujouluista. Kauan kaivattu ensilumikin valaisee kulkua ja on mukavan tuntuista jalan alla :) (En kuitenkaan vielä tehnyt lumipalloja, vaan tyydyin vain tökkimään lunta kengänkärjillä.)

Viikonloppuna olimme Isukin kanssa pikkujouluilemassa ja kuuntelemassa paikallisia muusikoita. Ohjelmisto oli monipuolinen ja hyvä, ruoka maittavaa ja seuraakin piisasi. Nyt sopii sen "oikean" joulunkin tulla.

Ennen joulun tuloa kuitenkin toivottelen teille vielä oikein ihanaa itsenäisyyspäivää!